Kiinnostaako bordercollie tai australiankelpie?

Luonne ja käyttäytyminen

Bordercollie on luonteeltaan innokas, valpas, vastaanottavainen ja älykäs, ei hermostunut eikä aggressiivinen. Bordercolliella on huomattavan nopea käsitys- ja reaktiokyky, se on energinen ja palvelualtis, sopeutuvainen paimenkoira. Energisenä koirana se suorastaan vaatii päivittäin niin liikuntaa kuin aivotoimintaakin. Se saattaa innostuessaan haukkua riehakkaasti, mutta ei yleensä hauku turhaan.

Australiankelpie on hyvin tarkkaavainen, innokas ja erittäin älykäs; lauhkea, sopeutuvainen, väsymättömän tarmokas, uskollinen ja työteliäs koira. Se rakastaa toimintaa, on innokas oppimaan ja kykenee myös itsenäiseen työskentelyyn.

Viisaudella, ei voimalla

Molempien rotujen luonteeseen kuuluu myös tietty pehmeys ja herkkyys, joten koulutettaessa kovia otteita ei tarvita. Sen sijaan tarvitaan roppakaupalla mielikuvitusta, kärsivällisyyttä ja huumorintajua.

Kerran paimenkoira aina paimenkoira

Tyypillisenä paimenkoirana näitä koiria on helppo pitää vapaana. Koira ei karkaile, vaan pysyttelee omistajansa lähettyvillä. Riistan perään ne eivät yleensä lähde. Kuitenkin paimennusvietti voi ilmetä voimakkaanakin, mikä saattaa aiheuttaa hankalia tilanteita. Paimentamisen kohteeksi voivat joutua niin lapset, pyöräilijät, mopot kuin hiihtäjätkin. Nuoren koiran liiallisia paimennushaluja olisikin hyvä karsia vaaratilanteiden välttämiseksi. Paimennusvietit kyllä säilyvät, vaikka polkupyörien ja autojen jahtaaminen kielletään jo pentuna. Nämä on syytäkin kieltää, sillä edelleen ikävän yleinen kuolinsyy on auton alle jääminen.

Ääniherkkyyteen voi vaikuttaa

Paimenkoira on usein ääniherkkä. Se voi reagoida omituisiin ja/tai koviin ääniin, mutta totuttamalla koira jo nuorena monenlaisiin paikkoihin ja ääniin luodaan otollinen pohja koiran itsevarmuudelle. Runsaat kokemukset kodin ulkopuolella ovat pennulle ja nuorelle koiralle erittäin tärkeitä. Jollei kokemuksia kodin ulkopuolelta ole riittävästi, voi tästä kodin ilopilleristä tulla muualla liikkuessaan pelokas ja epäluuloinen.

Jos pentu säikähtää jotain ääntä, omistajan pitäisi jatkaa toimintaansa aivan normaalisti. Missään tapauksessa ei pidä itse säikähtää tai ruveta lohduttelemaan pentua. Parempi olisi luontevasti kiinnittää koiran huomio johonkin muualle, vaikkapa namiin tai leluun, ja jatkaa toimintaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Ei vain pihakoiraksi

Näitä koiria ei voi pitää ainoastaan tarhassa yksin tai edes muiden koirien kanssa. Bordercollie tai kelpie ei viihdy koiratarhassa tai pihan perällä narun päähän sidottuna, ilman virikkeitä, ilman töitä. Vaikka turkki onkin säänkestävä, ei koiran oikea paikka ole yksin ulkona talvipakkasilla.

Ei mikään lelukoira

Koira ei koskaan saa olla pelkästään lapselle hankittu lemmikki. Kelpiet ja bordercolliet vaativat jo vilkkautensa vuoksi määrätietoisen kotikasvatuksen ja peruskoulutuksen. Lapsiperheeseen ne sopivat silti aivan hyvin.

Omimmillaan koirat ovat monenlaisessa harrastamisessa. Oikein käsiteltynä ne ovat suhteellisen helposti koulutettavissa. Toiminnanhalu ja tekemisen ilo eivät lopu kesken. Agility-, pk- ja tottelevaisuusvalioita on useita ja rotujen edustajia on kilpailemassa myös SM-, EM- ja MM-tasoilla. Pelastuskoirapuolellakin on useita aktiiviharrastajia. Koiria käytetään nautojen ja lampaiden paimennuksessa, alkuperäisessä työssään, niin käytännön työkoirina kuin kilpailuissakin. Myös vesipelastus ja vetohiihto kuuluvat harrastevalikoimaan ja flyballia useimmat suorastaan rakastavat. Myös näyttelykoirina suomalaiskoirat ovat maailman huippua.

Urosten ja narttujen ero

Urokset voivat olla narttuja riehakkaampia otteissaan, mutta kaiken kaikkiaan urokset ovat luonteeltaan tasaisempia. Nartuilla hormonaalinen toiminta voi aiheuttaa herkkyyskausia ja jotkut nartut ovat myös taipuvaisia valeraskauksiin. Uroksetkin tulevat usein hyvin toimeen muiden urosten kanssa, jotkut nartut ovat ehkä enemmän varautuneita toisten koirien suhteen. Sekä nartuista että uroksistakin löytyy niin hellyydenkipeitä kuin itsenäisiäkin, niin pehmeitä kuin koviakin, riehakkaita kuin rauhallisiakin yksilöitä. Keskustele asiasta kasvattajan kanssa ja kerro minkä luonteista koiraa ja mihin tarkoitukseen olet etsimässä. Kasvattaja tuntee pentueen ja voi auttaa valitsemaan sinulle sopivimman pennun.

Pennun hankinnasta

Muista, että koskaan et voi kerätä liikaa tietoa tai harkita liian pitkään koiran hankintaa. Koirasta tulee perheenjäsenesi ja ystäväsi 10-15 vuodeksi. Yhteinen elämänne sujuu hyvin, kunhan rodun ja pennun valintaan kiinnitetään riittävästi huomiota.

Bordercollien tai kelpien omistajaksi sopii kärsivällinen, huumorintajuinen ja ulkoilusta pitävä ihminen, jolla on mahdollisuus käyttää päivittäin useita tunteja koiransa kanssa puuhaamiseen. Tämänrotuiset ovat parhaimmillaan lenkkikaverina tai harrastuskoirana tokossa, agilityssa, pk-lajeissa tai paimennuksessa. Vahtikoiraksi tai pelkästään lasten leikkikoiraksi ne eivät sovi. Lasten kanssa koira kyllä viihtyy, mutta perheen aikuisilla tulee ehdottomasti olla päävastuu koiran hoidossa. Lisäksi paimennusvaisto saattaa pyrkiä pintaan lasten paimentamisena, mikä tarkoittaa ulkona kirmailevien lasten ympärillä juoksemista, tuijottamista ja mahdollisesti myös näykkäämistä. Tämä tulee ehdottomasti kieltää - paimenkoiran ei pidä paimentaa kaikkea mikä liikkuu, vaan vain sille luvallisia kohteita.

Pidä pää kylmänä!

Pennut ovat aina hurmaavia. Silti ei kannata suin päin ostaa ensimmäistä suloista pentua vaan tutustua rauhassa kasvattajiin ja aikuisiin koiriin. Keskustelemalla useiden kasvattajien ja -omistajien saat paremman kokonaiskuvan roduista ja näet erityyppisiä koiria. Aikuisia koiria pääset katsomaan esimerkiksi koiranäyttelyissä ja harrastustapahtumissa. Voit myös ottaa yhteyttä esimerkiksi hallituksen tai jalostustoimikunnan jäseniin tai tulla katsomaan yhdistyksen tapahtumia, jolloin voit nähdä paljon kivaa kerralla. Kotia etsivistä pennuista kertoo pentuvälitys.

Kysy kasvattajalta

Kasvattajien kanssa keskustellessa kysy rohkeasti kaikki typeriltäkin tuntuvat kysymykset. Valitse kasvattaja, jonka kanssa tulet hyvin toimeen. Kasvattajat haluavat myöhemminkin kuulla kasvattiensa kuulumisia, ja tämän vuoksi on tärkeää että myös henkilökemiat toimivat.

Älä loukkaannu, jos kasvattaja kyselee tarkasti sinusta, perheestäsi ja taustastasi. Hän haluaa vain varmistaa, että pentu saa parhaan mahdollisen kodin. Jos kasvattajaa ei lainkaan kiinnosta, millaiseen kotiin koira on menossa, hän ei luultavasti välitä koiriensa hyvinvoinnista.

Ota selvää pentueen vanhemmista

Ota selvää ennen kaikkea emän ja isän terveydestä ja luonteesta. Näyttelysaavutukset tai muut meriitit eivät periydy pennuille, tärkeää on vanhempien terveys ja luonne. Mikäli kyseisillä koirilla on jo ennestään jälkeläisiä, pyri ottamaan selvää niistä. Myös pentueen vanhempien omien pentuesisaruksien tiedoista on hyötyä valintoja tehdessä. Tiedot löytyvät varmimmin vuosikirjoista, mutta koiranomistajilta kannattaa myös kysellä. Älä suotta ujostele, useimmat puhuvat mielellään koiristaan ja niiden edesottamuksista.

Käy katsomassa pentuja.

Koskaan ei pidä ostaa koiraa pelkän puhelinsoiton perusteella. Kun käyt katsomassa pentuja, tarkkaile niitä. Pentueessa on usein erotettavissa eri luonteisia yksilötä. "Kiltin" ihmisen ei ehkä kannata ottaa pentueen raisuinta ja dominoivinta yksilöä. Pentueen emään kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota, sillä emo antaa omalla käyttäytymisellään mallia pennuille.

Pentujen tulisi olla hereillä ollessaan virkeitä, leikkisiä sekä uteliaita. Pentujen tulisi myös olla puhtaita, terveen ja hyvinvoivan näköisiä. Mikäli et pysty omasta mielestäsi itse arvioimaan pentuja, kannattaa ottaa mukaan joku kokeneempi koiraihminen.

Pennun hinta

Pennun hinta on nykyään täysin kasvattajan itse päätettävissä. Kasvattajilta kannattaa kysyä miksi tietty pentu on tietyn hintainen, ja kasvattajan pitää pystyä perustelemaan hinnoittelunsa.

Ostaessasi sitten sen ikioman pennun, kun olet mieleisesi löytänyt, muista vielä muutamia seikkoja:

Lisätietoja SBCAK sivuilla välityksessä olevien pentueitten vanhemmista ja sukulaisista löydät mm. SBCAK:n vuosikirjoista sekä Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä KoiraNet