Palveluskoiralajit

Palveluskoirat - hyötyä ja iloa harrastuksesta

Useimmalle ihmiselle tulee palveluskoirasta puhuttaessa mieleen ensimmäisenä saksanpaimenkoira, dobermann , rottweiler ja bokseri. Nämä ovatkin varmasti vanhimmat palveluskoirarodut suomessa ja kaikkialla maailmassa. Palveluskoirakokeiden osallistumisoikeuden omaavia rotuja on tällä hetkellä yli 60! Palveluskoirakokeet jakautuvat eri lajeihin: jälki, haku, viesti, suojelukoe/IPO, etsintäkoe, valjakkohiihto, opastuskoe ja erikoisjälki. Näiden lisäksi esim. pelastuskoirakoe sisältää eri lajimuotoja, joten mahdollisuuksia on monia. Luokkia on 3: alo=1 , avo=2 , voi=3. Valjakkohiihtoa, erikoisjälkeä ja opastuskoetta lukuun ottamatta kaikkiin lajeihin kuuluu tottelevaisuus osuus. Lisäksi jälki-, haku-, viesti- ja etsintäkokeeseen kuuluu esine-etsintä ts. esineruutu.

Koulutustunnus = hyväksytty tulos. Koulutustunnukseen oikeuttavaan tulokseen on saatava vähintään tottelevaisuudesta 70 % ja maastosta 75%. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tottelevaisuudesta on saatava 70/100 pistettä ja maastosta 150/200 pistettä. Koulutustunnuksesta ilmenee myös mistä luokasta se on saatu. JK 3 ilmoittaa, että koiralla kilpaillaan jälkikokeen korkeimmassa luokassa ja on saanut sieltä hyväksytyn tuloksen.

Seuraavassa lyhyesti lajiesittelyt. Lajista kiinnostuneen kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen palveluskoirayhdistykseen. Omaa yhdistystä voi etsiä esim. internetistä, jossa usealla isommalla yhdistyksellä on kotisivut tai tiedustella lähintä yhdistystä esim. Palveluskoiraliitosta.

Käyttäytymiskoe eli BH-koe

Vuoden 2000 alusta otettiin käyttöö käyttäytymiskoe, josta hyväksytyn tuloksen saatuaan koira voi osallistua palveluskoirakokeisiin. Kokeeseen voi toki osallistua minkä rotuisella koiralla tahansa (ja sekarotuisellakin koiralla), kunhan koira on tunnusmerkitty ja vähintään 12 kk ikäinen. Tunnusmerkintänä koiralla voi olla joko mikrosiru tai tatuointimerkintä. Palveluskoirakokeisiin osallistuvalla tulos merkitään kilpailukirjaan ja muille rekisteritodistukseen. Koe on joko hyväksytty tai hylätty. Kokeen koulutustunnus BH. Hylätyn kokeen voi uusia. Uusintakertojen määrää ei ole rajoitettu.

Koe sisältää tottelevaisuus osuuden, joka suoritetaan pareittain. Esim. Kilpailija nro 1 suorittaa tottelevaisuusosuuden, joka koostuu seuraavista liikkeistä: seuraaminen kytkettynä ja vapaana, liikkeestä istuminen, liikkeestä maahan meno ja luoksetulo. Kilpailija nro 2 vie koiransa paikallaolo paikalle. Koiran tulee maata rauhallisesti paikallaan, vaikka toinen pari suorittaakin tottelevaisuus liikkeitä. Paikallaolo kestää toisen parin liike suoritusten ajan.

Kaupunki osuudella koiran käyttäytymistä ympäristöön "koetellaan" vastaantulevan ihmisryhmän, ohi ajavan polkupyöräilijän, ohi juoksevan lenkkeilijän avulla. Lisäksi koira jätetään yksin kytkettynä aitaan tai tolppaan, jonka jälkeen ohjaaja poistuu näkösuojaan. Ohi kulkee järjestäjän valitsema "avustaja" koirineen. Ohikulkeva koirakko ei saa provosoida kytkettynä olevaa koiraa vaan koirakko vain ohittaa paikan. Kytkettynä olevan koiran ei tulisi suhtautua koirakkoon hyökkäävästi vaan suhteellisen rauhallisesti. Kaupunki osuus voi olla myös erilainen, riippuen järjestäjän mielikuvituksesta ja mahdollisuuksista.

Jälkikoe

Jäljestäminen on koiran vaistotoimintaa. Parhaimmillaan jäljestys koiralle helppoa, koska koiran hajuaisti on todella hyvä. Hyvällä jälkikoiralla on positiivinen taistelutahto ja halu ponnistella ratkaistakseen tehtävän. Tärkeää on myös kyky keskittyä. Koiran koolla ei ole vaikutusta jäljestykseen.

Kisoissa jälki tehdään siten, että ihminen kävelee maastossa sovitun reitin ja pudottaa kävelyuralleen keppejä. Maan pinta murtuu askelten alla ja koira haistaa tämän perusteella jäljen kulun maastossa. Jäljen hajun voimakkuus riippuu useista eri tekijöistä mm. jäljen iästä ja sääolosuhteista. Aivan aloittelijalle opetetaan "maanmurtuma" ns. makkara ruuduillla. Esimerkiksi metri x metri alue tallataan huolellisesti ja askelien kohdalle laitetaan pieni makkaran pala.

Ruutuharjoittelun jälkeen voidaan aloittaa suorien jälkien harjoittelu. Ennen kisailua on jälkiharjoittelun lisäksi opeteltava jäljelle lähtö. Kilpailuissa koiran tulee hakea jälki ns. janalta eli jälki kulkee kahden merkityn pisteen välistä. Ohjaaja lähettää koiran janan lähtöpisteestä etsimään jälkeä. Kisoissa janan pituus vaihtelee luokan mukaan: alo=30m, avo=40m ja voi=50m .

Löydettyään jäljen koira lähtee seuraamaan sitä. Kilpailuissa jäljenpituudet ovat luokittain 500 m, 1000 m ja 1500 m; iältään 1, 1½ ja 2 tuntia. Tuomari seuraa lähtöalueella jäljen lähdön, lopusta on selviydyttävä koiran kanssa kahdestaan. Ettei asia tuntuisi liian helpolta, matkalla on kulmia ja esim. ojan ja tien ylityksiä sekä matkalle on pudotettu 6 merkittyä kapulaa (n. 10 cm pitkiä, 2 cm paksuja). Kepit ovat kuivista oksista katkottuja "luonnollisia keppejä" ja niissä on järjestävän yhdistyksen merkintä.

Koiran osallistumisalaikäraja on 14 kk ja koulutustunnus JK. Jälkiosuuden lisäksi kokeeseen kuuluvat tottelevaisuusosuus ja esine-etsintä.

Haku

Hakukoe

Hakukoiran ominaisuuksia ovat taistelutahto ja erittäin avoin luonne vieraita ihmisiä kohtaan. Lisäksi laji vaatii hyvää kuntoa. Lajin tarkoituksena on hakea "kadonneita" metsäalueelta, joka on 100 metriä leveä, mutta luokasta riippuen 100, 200 tai 300 metriä pitkä. Koira opetetaan "risteilemään" eli haravoimaan alue. Löydettyään maalimiehen ( =kadonneen) koira ilmaisee joko haukkumalla tai rullalla.

Rullalla ilmaisevalla koiralla on kaulapannassaan ns. ilmaisurulla, jonka koira maalimiehen löytäessään nappaa suuhunsa ja tuo sen ohjaajalleen. Koiran omistaja kytkee koiransa n. 10 metrin naruun ja lähettää sen näyttämään maalimiehen paikan. Koira vie ohjaajan ja tuomarin maalimiehen luo. Haukkuva koira jää haukkumaan maalimiestä piilolle, jonne ohjaaja ja tuomari tulevat "tarkistamaan" löydön.

Haun harjoittelu vaatii useamman henkilön yhteistyötä , joten kannattaa ottaa yhteyttä paikkakunnan koirakerhoon pätevän ohjaajan ja harjoitteluryhmän löytämiseksi. Kokeessa henkilöetsinnän lisäksi esine-etsintä ja tottelevaisuusosuus. Hakukokeen osallistumisalaikäraja 14 kk. Hakukokeen koulutustunnus on HK

Viestikoe

Viestikokeella on pitkä historiansa: mm. sodissa käytetyt viestikoirat ovat olleet omana aikanaan hyvin tärkeitä. Viestikoe noudattelee nykyäänkin historiasta perittyjä viestin viennin toimintamalleja. Viestikokeen maasto-osuus vaatii koiralta hyvän fyysisen kunnon lisäksi vahvaa itsenäistä työskentelykykyä. Viestiosuuksilla koiran tulee itse selvittää eteen tulevat yllättävät tilanteet esim. kohdata taipaleella marjastaja tai hirvi, ja jatkaa matkaa omatoimisesti kohti määränpäätä.

Kokeessa koira joutuu juoksemaan ennalta merkittyä reittiä kolmesta viiteen matkaa kahden ohjaajan välillä. Jos koiria on kokeessa useita, lähetetään ne matkaan 3 minuutin välein ennalta arvotussa järjestyksessä.

Kokeen kulku 1 luokassa: Ohjaaja 1 jää A pisteeseen, ohjaaja 2 vie koiran pisteeseen B. Koira lähetetään "yksinään" A pisteeseen. Kun koira ovat A pisteessä, ohjaaja 2 siirtyy C pisteeseen. Koira laitetaan taipaleelle A pisteestä, mutta tullessaan B pisteeseen havaitsee ohjaaja 2 kadonneen , joten se jatkaa jäljestämällä C pisteeseen josta ohjaaja löytyykin. Koira lähetään vielä kerran pisteeseen A. Viestillä matkat luokittain ovat: 2300 m, 3600 m ja 7200 m. Aikaa maksimissaan saa käyttää 15 min, 22 min ja 44 min.

Lajin harjoittelu aloitetaan juoksuttamalla koiraa näköetäisyydeltä kahden ohjaajan väliä.

Viestiosuusden lisäksi viestikokeeseen kuuluvat tottelevaisuusosuus sekä esine-etsintä. Kokeeseen osallistumisen alaikäraja on 14 kk. Viestin koulutustunnus on VK.

Etsintäkoe

Tämä on varsinainen koirien 5-ottelu. Ennen vuotta 2000 tämä laji tunnettiin vielä yleiskokeen nimellä, jolloin siihen kuului mm. kassinkanto! Nykyisten sääntöjen mukaan maasto-osuus koostuu seuraavista osa-alueista: jälki, haku, tarkkuusetsintä, pudonneen esineen nouto sekä esine-etsintä. Entinen yleiskoe oli ainakin ennen vanhojen "jo kaikkea kokeilleiden" koirien laji. Jäljen ja haun matkat ovat lyhemmät, mutta toisaalta monen osa-alueen harjoittelu vaatii koiralta kuin ohjaajaltakin aikaa ja vaivaa.

Etsintäkokeen jälki on luokittain 300, 400 ja 500 m. Ikä 40,50 ja 60 min. Hakukokeen henkilöetsintä rata on aina 100 x 100, mutta maalimiehet ovat 1 & 2 luokissa osittain näkyvillä kun taas 3 luokassa toinen maalimies voi olla vaikka maakuopassa kannen alla.

Tarkkuusetsintä on uusinta uutta: koiran tulee etsiä 3x3 alueelta esim. kuulakärkikynä. Tuntuu helpolta, mutta etsintäaluella on tiheä aluskasvillisuus. Esim. 3 luokassa esine on 1 mk kokoinen, esim. hylsy. Onkin parempi opettaa koira ilmaisemaan esine menemällä makaamaan esineen eteen tai muuten kuin ottamalla suuhun!

Pudonneen esineen nouto tapahtuu seuraavasti: ohjaaja koirineen kulkee esim. polkua ja ohjaaja pudottaa vaivihkaa esineen esim. lompakon tai käsineen. Pudotuspaikasta edetään luokasta riippuen 50-150 m, jolloin pysähdytään. Tuomarin luvalla lähetetään koira hakemaan esine, joka tuo sen ohjaajalleen.

Viimeisenä vaan ei vähäisempänä on esine-etsintä, jonka esittelen lopuksi. Osallistumisalaikäraja 14 kk. Etsintäkokeen koulutustunnus on EK.

Esine

Esine-etsintä

Haku-, jälki-, viesti- ja etsintäkokeen maasto osuuteen kuuluu myös esine-etsintä. Esine-etsintä suoritetaan alueella, joka on huolellisesti tallattu 50 x 50 m suuruinen ruutu. Tallaus suoritetaan useamman ihmisen toimesta ja ennen ensimmäistä kilpailijaa tallaamiseen osallistuu vähintään yksi koira. Tallauksen tarkoitus on sekoittaa esineen viemisestä muodostuvat jäljet, jolloin koira joutuu "haravoimaan" alueen löytääkseen esineet. Aikaa on joka luokassa 5 minuuttia ja alueelle on pudotettu 3 esinettä. 1. luokassa haetaan vain 1 esine, 2. luokassa 2 ja 3. luokassa kaikki 3. Esineinä voi olla esim. käsine, lompakko, letkun pätkä tai vaikkapa koiran "vinkulelu". Tuomari näyttää ohjaajalle, mikä sivuista on lähetyssivu, jolta ohjaaja lähettää koiransa etsimään. Ohjaajan tulee pysytellä ruudun reunalla koko ajan eikä lähetyssivua voida vaihtaa kesken kilpailun. Koiran tulee luovuttaa esineet ohjaajalle - esineitä ei saa pudottaa maahan.

Suojelukoe

Suojelukoe jakautuu kahteen alalajiin: kansainväliseen IPO kokeeseen ja kansalliseen suojelukokeeseen.

Laji vaatii ohjaajalta vankan koira tuntemuksen ja koiralta riittävän vietin. Useimmalla koiraharrastajalla on ikävä kyllä sellainen kuva suojelu/IPO koirista, että mitä enemmän räyhäävä koira sen parempi suojelukoira. Tämä ei pidä paikkaansa. Suojelukoiran täytyy olla ehdottomasti hyvä hermoinen, ei liian pehmeä (eikä myöskään liian kova) ja sillä tulee olla kunnollinen saalisvietti. Sääntö kirjassa kohdassa "Suojelukokeen tarkoitus" sanotaan mm. seuraavaa: "Kokeessa selvitetään koiran suoritustaso, yhteistyökyky ja -halu, kuormitettavuus sekä hallittavuus luokkavaatimusten mukaan".

Suojelu/IPO koostuu kolmesta osa-alueesta: tottelevaisuus, peltojälki ja suojelu. Tottelevaisuus on sama kaikissa lajeissa. Peltojäljellä koiran jäljestäessä tuomari ja ohjaaja kävelevät koiran perässä. Luokassa 1 ja 2 jäljellä on 2 90 asteen kulmaa ja luokassa 3 kulmia on 4. Esineen kohdalla koiran on otettava esine suuhunsa tai käytävä sen eteen makaamaan ilmaisten näin esineen paikan. Koiran tulee jäljestää hyvin intensiivisesti.

Suojelu osuudessa kansainvälinen IPO koe eroaa hieman kansallisesta suojelukokeesta. Lajin koulutus tunnukset ovat IPOssa IP ja suojelukokeessa SchH. Osallistumisalaikäraja molemmassa lajissa on 18 kk.

Opastuskoe

Opastuskokeen tarkoitus on ylläpitää näkövammaisen käyttöön tarkoitetun opaskoiran koulutustasoa ja edelleen kehittää sitä. Opastuskokeeseen voivat osallistua virallisessa käyttöönottokatselmuksessa hyväksytyt opaskoirat ja niiden näkövammaiset käyttäjät. Koe koostuu kaupunkiopastusosuudesta ja maaseutuopastuksesta, joissa suoritetaan hallittavuusliikkeitä.

Opastuskokeesta ei anneta koulutustunnusta. Osallistumiselle ei ole alaikärajaa, koska koira saa osallistua opastuskokeeseen vasta opaskoirakoulun virallisen käyttöönottokatselmuksen jälkeen.

Valjakkohiihto

Kokeessa mitataan koiran ja ohjaajan kestävyyttä ja nopeutta kulkea merkityllä ladulla. Luokista harrastusluokka on avoin kaikille. Kisaan osallistutaan joko pulkan kanssa tai ilman. Luokassa ei kilpailla mestaruuksista. Virallisia kilpailulokkia on sitten erikseen naisille, miehille ja nuorille, narulla tai pulkalla, pikamatkana (naiset 5-7 km, miehet 7-10 km) ja pitkänä matkana (naiset10-15 km, miehet 15-20 km) sekä viesti. Luokat jakautuvat vielä luokaan A, joka on avoin kaikille roduille ja luokkaan B, joka on avoin kaikille muille roduille paitsi seisoville lintukoirille, dobermannille ja suursnautserille.

Vuoden 2000 säännöt mahdollistivat jopa pienen koiran osallistumisen valjakkohiihtoihin, kunhan se jaksaa juosta edelle vähintään 5 km matkan (ts. harrastusluokan matkan). Koiran valjaisiin tai kaulapantaan laitetaan riittävän pitkä naru, jonka toinen pää kiinnitetään ns. vetovyöhön. Ja eikun matkaan. Tätä luokkaa kutsutaan naruluokaksi. Varsinaisessa valjakkohiihdossa koiran perässä on ahkio, joka painaa nartuilla 15 kg ja uroksilla 20 kg. Matka vaihtelee harrastusluokan 5 km:sta miesten pitkänmatkan 20 km:n.

Valjakkohiihdossa ei ole koulutustunnusta, vaan tulos ilmoitetaan aikana. Osallistumisalaikäraja 15 kk ,paitsi miesten pitkillä matkoilla koiran on oltava täyttänyt 20 kk. Yläikärajaa ei ole, mutta yli 9 vuotiaasta koirasta tulee koepaikalla esittää eläinlääkärin todistus koiran fyysisen kunnon edellytyksestä osallistua kokeeseen. Todistus esitetään vuoden ensimmäisessä kokeessa ja on voimassa kauden loppuun.

Erikoisjälki

Erikoisjälki kuuluu kansainvälisiin kokeisiin. Kokeena se muistuttaa suojelun jälkiosuutta. Erikoisjäljellä on 2 luokkaa ja osallistumisalaikäraja on 16 kk. Erikoisjäljen koulutustunnus on FH.

Tähän kokeeseen ei kuulu tottelevaisuusosuutta, mutta käyttäytymiskoe on oltava suoritettuna hyväksytysti ennen erikoisjälkikisaan ilmoittautumista. Lajina erikoisjälki on erittäin vaativa, niin koirana kuin ohjaajankin kannalta. 1.luokassa matka on 1000 - 1400 askelta, siinä on 2 harhajälkeä , 6 kulmaa ja 4 "luonnollista" esinettä. Jälki on 3 tuntia vanha. Harhajäljet tehdään 30 minuuttia varsinaisen jäljenteon jälkeen ja sen tekee eri henkilö kuin varsinaisen jäljen tekijä. Esineet ovat käyttöesineitä, ei kuitenkaan lompakkoa suurempia. Jälki tehdään ratamestarin suunnitelman mukaan. Jäljestäminen tapahtuu 10 m pitkässä johtimessa, joka on kiinnitetty joko valjaisiin tai kaulapantaan. 1.luokassa jälki aloitetaan paalulta.

2 luokassa matka on 2000 askelta, siinä on 2 harhajälkeä, 7 kulmaa (joista 2 terävää) ja 7 "luonnollista esinettä. Lisäksi jäljellä on kaariosuus. 2.luokan jälki aloitetaan "etsintäruudusta", josta koiran tulee löytää esine. Jäljen arvostelu aloitetaan tämän esineen löytymisen jälkeen.

Outi Toni